Salibandykentille ei ole viime päivinä maajoukkuepelaajien puuhelmiä putoillut, sillä Ilta-Sanomien mukaan miesten maajoukkuepelaajat ovat menneet lakkoon.
Hiuspannat menivät solmuun kun liiton tarjoama palkkio ei pelaajien mielestä ollut riittävä korvaus menetetystä vapaa-ajasta. Ahteen mukaan pelaajille on tarjottu kausitasolla reilun 100 000 euron korvausta, joka siis pelaajaa kohtaan olisi noin 3000 euroa (olettaen, että maajoukkueringissä pyörii kauden aikana noin 30-40 pelaajaa). Jos oletetaan myös, että maajoukkue leireilee, matkustaa ja pelaa noin 30 päivänä vuodessa, niin päiväkorvaus olisi silloin noin 100 euroa per pelaaja. Jokainen voi itse olla sitten mitä mieltä tahansa siitä, onko korvaus kohtuullinen vai ei.
(EDIT: 25.8.2011 Ilta-Sanomat avasi summia tarkemmin. Melko tarkkaan tuossa yllä osasin kokonaisuuden kuitenkin päätellä.)
Itse asiassa kuitenkin salibandyliiton puheenjohtaja Matti Ahde veti esiin tasa-arvokortin. Ahteen mielestä sekä nais- että miespelaajille tulee maksaa samansuuruinen korvaus Suomi-paidassa edustamisesta ja tästä syystä rahaa ei ole kertakaikkiaan enempää jaossa.
Tähän korttiin on miesten maajoukkueen kieltämättä vaikea alkaa vastaankaan väittämään. Salibandyliitto ei ole sieltä varakkaimmasta päästä ja jo pitemmän aikaa salibandyssä on tehty työtä sen eteen, että niin nais- kuin miessalibandy olisivat samanarvoisessa asemassa. Tästä hyvänä esimerkkinä otettakoon tuomarijärjestelmä, joka on periaatteessa identtinen molempien sukupuolien korkeimmalla sarjatasolla. Lukuunottamatta tuomaripalkkioita, jotka ovat merkittävästi pienemmät naisten kuin miesten liigassa.
Olisi melkoinen jalkojen katkaisu näinä tasa-arvon aikoina miesten maajoukkuepelaajilta vaatia itselleen suurempaa korvausta mitä naisille maksetaan. Ja jos rahaa ei kertakaikkiaan ole enempää, niin liiton pitäisi alkaa pyörittämään touhua joko kreikkalaisittain tai Hiihtoliiton mallin mukaan. Ja näiden vaihtoehtojen lopputulokset tunnetaan.
Suosittelisin miesten maajoukkueen nyt vaihtavan hetkeksi mailan laskutikkuun. Jos ei kerran halu riitä edustaa Suomea pienemmällä korvauksella, niin sitten tehtävään täytyy valita muita. Taso luonnollisesti laskee, mutta se hinta siitä sitten täytyy taas toisaalta liiton maksaa.
Kokonaiskuvan kannalta tilanne on kuitenkin menossa parempaan suuntaan. Harrastajien, mediatilan ja sitä kautta sponsoreiden tuen sekä lipputulojen kasvaessa rahan määrä lajissa lisääntyy. Ja tuosta myös pelaajat saavat jatkossa osansa. Valitettavasti se ei nykyisiä pelaajia auta, mutta luultavasti jo seuraavaa sukupolvea. Ja ainahan lapset ovat isiään helpommalla päässeet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti