Olosuhteet Ratinassa eivät olisi voineet olla paremmat kuin ne olivat. Noin viiden asteen pakkanen ja poutakeli takasivat hyvän lähtökohdan illan ottelulle.Jalassa muutama kerros housuja, kenkinä kunnon vuorelliset talvikengät, päässä pari pipoa ja yllä 4 kerrosta tavaraa ylävartalossa. Komeuden kruunasi kunnon rukkaset lämmityksellä! Seurana oli perhettä ja sukua, yhteensä 7 hengen edestä.
Tutustuin järjestäjän etukäteisinformaatioon huolella. En ottanut mukaan mitään kiellettyä, saavuin ajoissa (tuntia ennen ottelun alkua) paikalle ja lompakko pullisti käteisestä rahasta. Kortit kun eivät kuulemma kävisi kuin anniskelualueella.
Liput olimme ostaneet ennakkoon muutama viikko sitten Tapparan kotiottelusta. Lipunoston yhteydessä meille koitettiin väkisin myydä lippuja C-päätyyn vaikka halusimme "Tappara-päätyyn" eli D-osioon. Myyjän mukaan C-pääty oli "Tappara-pääty" ja liput voisimme toki hankkia siihen "vääräänkin" päätyyn mutta "olen ainakin varoittanut". Onneksi veljeni tiesi mitä halusi ja vastoin myyjän ohjetta osti lipun siihen oikeaan päätyyn. Ehkä tästä olisi pitänyt aavistaa jo jotain järjestelyiden suunnasta.
Itse olin varautunut siihen, että peliä ei todellakaan pystyisi seuraamaan yhtä hyvin kuin normaalia liigaottelua jäähallissa. Tärkeintä olisi kuitenkin tunnelma, niin pienet rajoitteet näkökentässä eivät ennakkoon jaksaneet juuri murehdituttaa. Mutta en ollut uskoa silmiäni kun paikalleni pääsin. Rivi 5, katsomo D5, hinta yli 30€. Ja mitä näkyi? Ratinan kaiutintoplla, etäisesti screeni josta peliä näytettiin, nurmikkoa, speedway-radan reuna-aitaa ja rakennelma joka oli käsittääksen kaukalo. Pelaajia ei juuri näkynyt ja kiekon vain silloin kun se pelaajien toimesta roikkona ammuttiin siten, että se ylitti pleksilasien yläreunan.
 |
| Näkymä yli 30€ maksaneelta paikalta (klikkaa kuva isommaksi). Alemmilla riveillä ei enää kukaan käytännössä istunut, sillä niiltä ei nähnyt enää tämänkään vertaa. Niidenkin lippujen hinnat olivat yli 30€ ja niiden paikkojen omistajan seisoivat ylätasanteella peliä seuraamassa. |
Pelin kulun seuraaminen oli mahdotonta. Pleksien läpi ei kenttää hyvin nähnyt ja rangaistus-/toimitsija-aition aiheuttama toinen pleksilasikerros (kuvassa kaiutintolpan takana) esti näkyvyyden täydellisesti noin neljäsosaan kentästä. Lippua ei meille myyty mitenkään näkörajoitteisesti vaan täyteen hintaan.
Erätauon alettua juoksimme luonnollisesti kohti vessoja. Ratinan omat, aurinkokatsoman alla olevat vessat olivat suljettuna. Samoin katsomon päädyssä olevat parakkivessat olivat suljettuna. Paikalle oli tuotu bajamaja-vessoja. Niitä oli koko päätykatsomon (arviolta 3000-4000 henkeä) yhteensä 12 kappaletta. Ruuhkat ja jonot olivat mielettömät! Tämä johti luonnollisesti siihen, että merkittävä osa miespuolisista asiakkaista teki tarpeitaan pitkin Ratinan stadionalueen pusikoita. Näinpä eräänkin sankarin pissivän järjestysmiehen vieressä (!) verkkoaidan läpi. Erätauon aikana ei ehtinyt tästä johtuen enää virvokkeita nauttimaan. VIP-alueella sen sijaan oli 40 vessaa, vaikka väkimäärä oli vain murto-osa tuosta 3000-4000 hengestä. Meniköhän jako ihan oikein...
Takaisin katsomoon ja toiseen erään. Pelin ainoan maalin syntymisen tajusimme siitä, että pääkatsomosta osa alkoi maalia tuulettamaan samalla kun loistavasta äänentoistosta alkoi soida Tapparan maalilaulu. 1-0. Jokunen minuutti tämän jälkeen peli sitten keskeytettiinkin jään petettyä. Yleisölle tästä tiedotettiin vasta 10 minuutin kuluttua, kun pelaajat siirtyivät pukusuojaan. Yleisö sai siis ihmetellä minuuttitolkulla sitä, että 2 joukkueellista pelaajia tuli kentälle lämmittelemään. Mehän emme siis nähneet ollenkaan sitä, että kentän laidassa oli ryhmä henkilökuntaa jäätä korjaamassa.
Päätimme lähteä hakemaan juomia odotellessamme. Juomajono kesti tällä kertaa yli 30 minuuttia. Tuota samaa noin 3000-4000 ihmisen massaa oli palvelemassa yhteensä 10 henkeä juomapisteillä. Voin vain kuvitella millaiset menetyksen myynnissä järjestävä taho kärsi tämän takia. Lisäksi henkilökunta oli selvästi ammattitaidotonta vaikkakin ystävällistä. Tilausten käsittely kesti tolkuttoman kauan vaikka ottelun puolessa välissä tarjolla ei ollut enää muuta kuin tölkkiolutta, tölkkisiideriä ja pullolonkeroa. Muut juomat (Jekku, minttukaakao ym.) olivat jo siinä vaiheessa loppuneet. Ongelmia tuli myös siitä, että muuten loistava äänentoisto ei kuulunut yhtään anniskelualueelle eli meillä ei ollut mitään käsitystä siitä, mikä tilanne jään suhteen oli ja oltiinko peliä jo mahdollisesti jatkamassa. Koomista oli myös se, että korttimaksu ei ollut mahdollista toisessa päädyn juomapisteissä, sillä korttimaksulaitteet olivat ilmeisesti pakkasesta johtuen hyytyneet. Tämä ehkä toisaalta kyllä pelasti ainakin vähän, sillä mikäli ihmiset olisivat juomiaan korteilla maksaneet, niin toimitus olisi kestänyt varmasti vähintään kaksinkertaisen ajan.
Luonnollisesti peliä päädyttiin jatkamaan juuri siinä vaiheessa kun olimme jonotuksen jälkeen juomat saaneet. Tämän havaitsimme katsomon kulkuaukon läpi näkyneestä screenistä, joka paljasti pelaajien kävelevän kohti jäätä.
Todella iso osa ihmisistä ei jaksanut odottaa pelin uudelleenkäynnistymistä vaan äänesti jaloillaan ja lähti kotiin. Katsomo oli ehkä puolillaan ottelun toisen puoliskon ajan.
 |
| Puolityhjää pääkatsomoa toisen erän jäänkorjaustauon jälkeen (klikkaa kuvaa isommaksi). |
Ihmettelen suuresti järjestävien tahojen toimintaa. Lisäämällä myyntipisteitä ja -henkilökuntaa, olisi myynti saatu varmasti vähintään tuplattua. Vähintään. Hämmentyneenä ihmettelin myös sitä, ettei seuroilla näyttänyt olevan mitään myyntiä tapahtumassa. Laittamalla pieniä myyntipisteitä Ratina täyteen ja myymällä yksinkertaisia tuotteita yksinkertaisella hinnoittelulla (tyyliin Pipo 10€, huivi 10€) olisi kassaan kilahtanut takuuvarmasti muutama tuhat euroa lisää. Mutta se ei kiinnostanut.
Kärjistetynä voisi sanoa, että asiat joihin järjestäjät pystyivät vaikuttamaan menivät täysin pieleen ja asiat joihin he eivät voineet vaikuttaa onnistuivat (eli sää). Luulen, että Ratinasta poistui todella iso määrä erittäin pettyneitä ihmisiä. Ainakin me 7 olimme sellaisia.
