Sananvapaudesta

Valitettavasti (?) siviilielämän kiireet ovat pitäneet viime aikoina melko kiireisenä, joten on tämä blogin kirjoitus jäänyt vähemmälle. Se ei silti tarkoita sitä, ettenkö olisi urheilua seurannut - päinvastoin. Sen vähän vapaa-ajan olen onnistunut kuluttamaan melko mukavasti livenä jalkapallon ja jääkiekon parissa sekä television edessä jenkkifutista seuraten.

Viime aikojen kotimaisen kiekkoliigan valmentajien (aiheelliset?) valitukset tuomarityöstä ovat kirvoittaneet mieltä sen verran, että aiheesta on pitänyt jo monesti aloittaa kirjoitus, mutta sekin saa nyt vielä odottaa, ainakin hetken.

Sen sijaan koin pakottavaa paloa vastata Jatkoajan entisen päätoimittajan Emil Elon kolmuniin otsikolla "Eteläkorealaiset ovat loikkaamassa Pohjois-Koreaan", jossa Elo käsitteli asiallisesti sananvapautta suomalaisessa jääkiekkoskenessä.

Summaten Elo harmitteli sananvapauden puuttumista jääkiekkopiireissä viitaten tuomari Tom Laaksosen saamaan kahden ottelun hyllytykseen sekä kiekkopersoona ja valmentaja Juhani Tammisen saamaan monisäikeiseen tuomioon ja vertasi kiekkomaailmaa Pohjois-Koreaan.

Mutkat oikaisten juuri tästä onkin kyse, sananvapauden rajoittamisesta. Mutta jos Elo ja muutkin jaksaisivat miettiä asiaa muutaman askeleen pidemmälle voisi lopputulema olla vähän toisenlainen.

IS:n jääkiekkokirjeenvaihtaja Juha Hiitelä jaksoi jo radioaikoinaan toistaa mantraa "jääkiekko ei ole yhteiskunnasta irrallinen osa"juuri liittyen rangaistuksiin ja sanktioihin, lähinnä tappeluiden ja tahallisten vahingoittamisten suhteen. Tätä lausetta olen sittemmin monesti miettinyt sekä pureksinut ja tullut siihen lopputulemaan ettei sen enempää Hiitelä olisi voinut asiassa olla. Toista ei saa lyödä sen enempää kaukalossa kuin sen ulkopuolellakaan.

Mutta tällä kolikolla on myös toinen puoli ja se tulee esiin juuri tässä sananvapaus-asiassa. Mikäli kuka tahansa meistä sanoisi julkisesti työhönsä liittyvistä asioista, Tom Laaksosen tapauksessa maksavista asiakkaista, tuohon sävyyn olisi lopputulemana minimitapauksessa kirjallinen varoitus. Aihetta olisi jopa ihan suoriin potkuihin. Laaksonenhan totesi 99,9% maksavista asiakkaista olevan tiukassa paikassa housuunpaskojia. Siinä ei auttaisi sananvapauteen vetoaminen yhtään kun vastapuolella työnantaja toteaisi työntekijän tehneen suurta vahinkoa asiakassuhteisiin. Laaksonen oli kyseissä tilanteessa selkeästi töissä eikä esittänyt kantaansa yksityishenkilönä vaan SM-Liigan edustajana. Siis työnantajansa tai vähintään palkkionmaksajansa edustajana.

Nyt siis työnantaja rankaisi työntekijäänsä sopimattomasta käytöksestä ja sitä käytöstä Laaksonen saa miettiä kahden ottelun ajan.

Tammisen tapaus on periaatteessa samanlainen vaikkei Mestis eli Jääkiekkoliitto olekaan Tammisen työnantaja. Katto-organisaationa liiton on nähtävä isompi kokonaisuus ja puolustettava tuotteen etua tässä tapauksessa Tammisen tunnekuohuissa heitetyiltä mielipiteiltä. Verrattuna Laaksosen tapaukseen Tammisen tuomio liikkuu kieltämättä enemmän harmaalla alueella, mutta olen melko varma että liiton ja TuTon välinen sopimus sisältää pykälän asiallisesta ja soveliaasta käytöksestä organisaation edustajilta ja tätä pykälää oli mielestäni aiheellista tässä tapauksessa käyttää.

Olen Elon kanssa täysin samaa mieltä, että sananvapautta ei tule missään tapauksessa rajoittaa. On vain eri asia puhua asiaa analyyttisesti ja hyvin perustellen kuin ottelun jälkeisessä tunnekuohussa. Molemmissa ym. tapauksissa henkilöt purkautuivat epäonnistumisen jälkeen paineistetussa tilassa. On täysin henkilöiden omaa heikkoutta, etteivät he osanneet itseään hillitä vaan laukoivat suorilta sen mitä mieleen sillä hetkellä juolahti.

Niin ja muuten siitäkin olen Elon kanssa samaa mieltä, että Laaksonen olisi ansainnut hyllytyksen ihan jo tuomarointityöskentelynsä perusteella. Tuolla tasolla ei voi tuomari(sto) vain yksinkertaisesti tehdä tuollaista virhettä.

Tammisella oli ihan aihetta purkaukseen ja on sääli että epäkohta ja eturistiriita jäi nyt tämän hälinän alle. Olen kuitenkin varma, että mikäli kumpi tahansa herroista olisi antanut muutaman päivän kuluttua tapahtuneesta rauhallisen, analyyttisen ja hyvin perustellun kannanoton ei näitä episodeja rangaistuksineen olisi ikinä tarvinnut läpikäydä.

Tai sitten olen vain naivi ja tuomiot olisivat tulleet silti, mutta sitähän me emme saa koskaan tietää...

Kapulanvaihto

Vastoin kaikkia ennakkoarvioita ensimmäinen valmentajavaihdos nähtiin jo kahden pelatun kierroksen jälkeen ja tämän tempun suoritti Jyp. Oma veikkaukseni edellisessä postauksessa oli Kalpa, joten ainakin se ennustus meni pieleen.

Vaikka keväällä ja kesällä oli kautta rantain kuultavissa huhuja Dufvan ja pelaajiston tulehtuneista väleistä, ei varmasti kukaan olisi uskonut tilanteen kärjistyvän näin pahaksi. Itse henkilökohtaisesti en ole Dufvaa henkilönä kovin korkealle ikinä arvostanut. Täytyy muistaa, että henkilökohtaisesti en Dufvaa tunne, joten mielipiteeni olen joutunut (tai saanut) luomaan täysin mediaan välittyneen tiedon perusteella. Ja tämän perusteella en voisi ainakaan kuvitella Dufvan kuuluvan kaveripiiriini. Ja tätä taustaa vasten peilaten en voi olla kovin yllättynyt jos pelaajisto on mieheen kyllästynyt.

Tästä päästään mukavasti aiheeseen pitkät valmentajasopimukset, jollainen Dufvallakin oli Jypin kanssa. Takana oli jo 4 kautta ja edessä 3. Mielestäni aivan liian pitkä aika. Sitten KJ:n ja Kärppien mestaruuksien yksikään valmentaja ei ole voittanut useampaa kuin yhden mestaruuden samassa joukkueessa. Tyypillinen menestyksekkään projektin pituus on vaihdellut 3-4 vuoden välissä, jonka jälkeen rakennustyö on aloitettu enemmän tai vähemmän alusta. Tämä aikajana taas peilaa melko hyvin nykypäivän (modernien) alojen tilanteeseen. Samassa firmassa tai ainakaan samassa tehtävässä ei olla tuota 3-4 vuotta pidempään, sillä muuten edessä on tietynlainen leipiintyminen ja omiin kaavoihin sekä rutiineihin kangistuminen. Tämä oli nähtävissä myös Dufvan työssä ja Jypin toiminnassa.

Uutta matoa koukkuun, siis. Kaikille selvää lienee se, että tätä kirjoitettaessa Tamminen on jo Tampereen kohdalla Audillaan matkalla kohti Jyväskylää. Matikainen on faksannut CV:nsä Seppäselle. Ja Seppänen miettii, ellei ole jo sopinut, uutta valmentajaa. Ongelma on vain ajankohta ja tilanteen haastavuus. Jyp ei voi ottaa tuollaiselle joukkueelle Mestis-valmentajaa harjoittelemaan eikä omasta organisaatiostakaan oikein voisi nostaa ketään tilalle. Tuo joukkue on kasattu voittamaan mestaruus. Vaihtoehdot ovat, ainakin kotimaisissa, melko vähissä. Nimivalmentajilla on lähes kautta linjan sopimukset ja vapaana on oikeastaan vain muutama nimi: Rautakorpi, Summanen, Pietilä ja Alatalo. Rautakorvella lienee kuviot sovittuna Tapparan suuntaan jo melko valmiiksi, joten hän tuskin lienee käytettävissä. Summasen ottaminen Dufvan tilalle olisi sama kuin kantaisi säkillä valoa sisään pukukoppiin. Alatalo taas lienee menettänyt jo realistiset mahdollisuutensa valmentaa SM-liigassa, ainakin Jypissä. Pietilää sitoo taas vahvasti työt liigan videotuomarina - olisi melko ristiriitaista, jos Pietilä siirtyisi Jypin leipiin. Joskin ei-niin-hämmästyttävää.

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan. Todennäköisesti uusi valmentaja tulee spekuloitujen nimien ulkopuolelta, mutta tuskin silti ulkomailta. Tai sitten alttarille uhrataan joku omasta organisaatiosta. Tai ässänä hihasta Holtari palaa haalarihommiin.