torstai 30. kesäkuuta 2011

Vapaiden agenttien hullutus

Tai niin kuin Ameriikassa sanotaan, free agent frenzy.

Viimeksi kuluneiden viikkojen aikana olen löytänyt ja innostunut kuuntelemaan kanadalaisten radioasemien ja web-sivustojen podcasteja. Tuntuu jotenkin uskomattomalta, että Kanadassa tuotetaan päivittäin tuntikaupalla jääkiekkoaiheisia podcasteja - keskellä kesää! Aina löytyy uusia aiheita ja uusia näkökulmia vanhoihin aiheisiin. Ja joku vanha valmentaja tai eläköitynyt pelaaja niitä kommentoimaan. Lisäksi on ollut vielä melko hauska havaita, että jokunen suomalainen mediatoimija hyödyntää selvästi surutta tätä tarjontaa ja esittää podcasteissa (eli kanadalaisissa radioissa) nousseita ideoita ja ajatuksia ominaan.

Mutta osataan sitä täälläkin.

Viime päivinä on kiekkopiireissä puhuttu todella paljon siitä, mihin Brad Richards suuntaa seuraavaksi. Suostuuko mies kotikyläalennukseen (home town discount) vai houkuttaako legendaarinen Maple Leafs? Vai painaako kenties sittenkin raha eniten vaakakupissa ja mies tarttuu Satherin rahanippuun ja painelee Manhattanille? Minä sanon että aivan sama.

Sen sijaan paljon mielenkiintoisempi tapaus on RFA (restricted fee agent, rajoitettu vapaa agentti) Steven Stamkos joka pelasi Tampassa menneinä kausina.

Rajoitettu vapaa agentti-termillä tarkoitetaan sopimustilannetta, jossa alle 26-vuotias ja vähemmän kuin 7 kautta NHL:ssä pelannut pelaaja tulee nykyisen sopimuskautensa päätökseen. Tällöin heinäkuun ensimmäisen päivän jälkeen pelaaja on vapaa neuvottelemaan uudesta sopimuksesta minkä tahansa joukkueen kanssa, mutta vanhalla seuralla (tässä tapauksessa Tampalla) on oikeus pitää pelaaja tarjoamalla vastaavan tasoinen sopimus. Stamkosia pidetään yleisesti NHL:n top-10 hyökkääjänä, ellei jopa yhtenä parhaana viidestä. Tällä hetkellä 10 eniten tienaavaa pelaajaa saavat vähintään 7,5M$/kausi (toim. huom. kaikki esitetyt summat ovat ns. cap hit-lukuja eli tarkoittavat sopimuksen keskiarvopalkkaa, ts. sopimuksen kokonaisarvo jaettuna tasaisesti koko sopimuksen kestoajalle). Vaikka mukaan mahtuu seurojen kannalta melkoisen huonojakin diilejä (Marian Gaborik) niin tuosta saa jonkin käsityksen missä suuruusluokassa liikutaan. Stamkos on kuitenkin 3 vuoden aikana olevansa 50 maalin kausiin toistuvasti pystyvä pelaaja, jollaisia ei nyky-NHL:ssä ole kovin montaa - viime kaudella juuri ja juuri yksi eli Anaheimin Corey Perry.

Tampan GM Steve Yzerman on pelannut todella jäätävää peliä Stamkosin sopimuksella. Tai sitten Stamkos ei ole yksinkertaisesti halunnut uutta sopimusta tehdä vaan todellakin haluaa mittauttaa markkina-arvonsa heinäkuun alussa. Oli asia kumminpäin vain, niin tilanne on mielenkiintoinen. Huomenna muut seurat voivat tarjota Stamkosille ns. offer sheetin eli sopimustarjouksen johon Tampa voi siis halutessaan vastata tietyn aikarajan sisällä. Onkin enemmän kuin oletettavaa, että Stamkos saa näitä papereita nenänsä alle useammankin, sillä paljon puhuttu palkkakatto ja ennen kaikkea palkkalattia näyttelevät tällä hetkellä kuviossa merkittävää roolia.

Palkkakatolla siis tarkoitetaan rahamäärää, jonka NHL-joukkue saa maksimissaan käyttää pelaajistonsa palkkoihin. Toisaalta, jokaisen NHL-joukkueen on täytettävä palkkalattia eli jokaisen seuran on minimissään käytettävä tietty summa rahaa pelaajiensa palkkoihin. Nämä luvut ovat tulevalla kaudella 64,3M$ ja 48,3M$. Tämä tarkoittaa sitä, että monilla joukkueilla on miljoonia tuhlattavana pelaajasopimuksiin. Tästä kovimpana esimerkkinä on Florida Panthers jonka täytyy polttaa rahaa lisää vähintään noin 38M$. Toki heidän kokoonpanonsa on kokonaisuudessaan melko puutteellinen, mutta silti tuollaisen rahamäärän kanssa operoiminen tekee asiasta melko mielenkiintoisen.

Jos palataan Stamkosiin, niin miehen voisi kuvitella saavan jopa noin 9M$/vuosi takaavan sopimustarjouksen heinäkuun alussa joltakin seuralta. Tämä laittaa taas Tampan GM:n Yzermanin tiukkaan tilanteeseen - onko pelaaja sittenkään tuommoisen rahaläjän arvoinen? Kannattaako tarjoukseen vastata?

Yzerman pyrkii rakentamaan Tampasta samanlaisen dynastian kuin Detroit on ollut jo pitkään. Seuran, johon pelaajat haluavat tulla. Seuran, joka on joka vuosi potentiaalinen Stanley cup -voittajakandidaatti. Seuran, jonka kanssa pelaajat ovat valmiita tekemään halpoja sopimuksia saadakseen mahdollisuuden voittaa jotain suurta. Ongelma on Tampan kohdalla vain se, että jonkun täytyisi näyttää mallia. Toisin sanoen, heillä ei ole vielä yhtään mainitun kaltaisen sopimuksen tehnyttä pelaajaa - pelaajaa, joka kuuluu tähtikategoriaan ja on sitoutunut organisaatioon pitkällä, suhteellisen halvalla sopimuksella. Eikä ole ollenkaan varmaan haluaako Stamkos olla se pelaaja. Yzerman pelaa agenttipeliä nyt isolla riskillä.

Mitkä muut seurat Floridan lisäksi sitten ovat potentiaalisia offer sheetin tekijöitä? Huhuja on liikkunut Philadelphia Flyersista, joka raivasi juuri tilaa palkkakaton alle heivaamalla kaksi huippusentteriään muualle kaupassa, joka on herättänyt melkoista ihmettelyä läpi kiekkopiirien. Minun mielestäni kauppa ei sinällään ollut loppujen lopuksi kovinkaan ihmeellinen, sillä tuolla liikkeellä Flyers sai mahdollisuuden solmia sopimus huippumaalivahdin kanssa, sai riveihinsä tulevaisuuden huiuppusentterin ja tilaa mukavasti palkkabudjettiin. Niin ja jäihän heille edelleen kaksi kiistattoman hyvää sentteriä! Flyersillä, jolla on katon alla tilaa tällä hetkellä reilut 8M$ ja pelaajisto kokonaisuutena kohtuullisesti jo kasassa, voisi olla kiinnostusta saada Stamkos riveihinsä. Huhu kertoo, että seura olisi valmistelemassa Stamkosille 114M$ ja 10 vuoden sopimusta.

Muita potentiaalisia seuroja voisi olla vaikkapa Islanders tai Buffalo. Ainakin Buffalon suunnalla ollaan huhujen mukaan valmistelemassa jotain suurta liittyen heinäkuun alun (rajoitettujen) vapaiden agenttien markkinoihin.

Joka tapauksessa pidän selvänä, että Stamkosin kohdalla nähdään paljon mielenkiintoisempia liikkeitä kuin kenenkään muun pelaajan kohdalla. Kuten sanottua, Brad Richards tekee "vain" (rahakkaan) sopimuksen joko Tampan, Toronton tai Rangersin kanssa.

Eikä pidä unohtaa, että Richards ja Stamkos saattavat olla sidoksissa toisiinsa - Tampa odottaa mitä tapahtuu Richardsin kanssa ja sopii vasta sitten Stamkosin kanssa. Tai päinvastoin.

Kuten joka vuosi, tänäkin vuonna on monia vapaita agentteja liikkeellä. Suomalaisittain mielenkiintoisimpia nimiä ovat Sami Salo, Antti Miettinen, Anssi "mitalihukassa" Salmela ja Sean Bergenheim - niin ja tietysti Teemu Selänne jota villeimmät huhut ovat olleet viemässä jo takaisin Winnipegiin (tämä ei tule ikinä toteutumaan muutoin kuin Anaheimin paidassa!).

Mutta edelleen, rajoitettujen agenttien puolella lista on paljon herkullisempi. Liikkeellä ovat Stamkosin lisäksi mm. Shea Weber, Tyler Bozak, Luke Schenn, Keith Yandle ja tietenkin Jesse Joensuu.

Tapahtumat käynnistyvät huomenillalla ja kyseessä lienee kaikkien aikojen mielenkiintoisimmat agenttimarkkinat.

EDIT 30.6.2011 klo 21.36: Toinen blogin lukijoista huomautti minun unohtaneeni erää olennaisen asian offer sheetistä. Eli offer sheetiin kuuluu olennaisena osana kompensaatio varausvuorojen muodossa. Luovutettavien varausvuorojen määrä riippuu tarjotusta palkasta ja olisi Stamkosin tapauksessa luultavasti jopa 4 ensimmäisen kierroksen varausta. Tämä luonnollisesti rajoittaa offer sheetien tekemistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti