Yleisön pyynnöstä vielä kerran: linjasta

Liigassa sattui lyhyen ajan sisään kaksi lähes identtistä mailallamäiskimistapausta, joihin liigan kurinpidon tuli puuttua. Molemmat tapaukset nähtiin sen verran vakavina, että ne siirrettiin kurinpitäjän pöydältä kurinpitoryhmän käsittelyyn. Tätä menettelyä käytetään pykälien mukaan silloin, kun mahdollinen tuomio voi olla enemmän kuin 3 ottelua pelikieltoa.

Muistin virkistämiseksi tässä vielä tilanteet.

Tomi Pekkala huitaisee Kaijomaata (4 ottelua pelikieltoa):


Mika Noronen huitaisee Pulkkista (3 ottelua pelikieltoa):

Kurinpitotapauksissa, kuten rangaistuksissa yleensäkin, ei oteta huomioon sitä, mitä mahdollisesti edeltävässä tai edeltävissä tilanteissa on tapahtunut ja näin asian kuuluukin olla. Muutoinhan tietyllä tapaa oikeutettaisiin kostotoimenpiteet.

Seuraavaksi olennaiset osat kurinpitoryhmän päätösten perusteluista.

Kurinpitopäätös Tomi Pakkalan asiassa:

"Videotallenteelta tehtyjen havaintojen ja Pekkalan oman kertomuksen perusteella on selvää, että Pekkala syyllistyy tilanteessa huitomiseen. Pekkala lyö tilanteessa vastustajaa mailalla voimakkaasti kaksin käsin selkäpuolelle. Kurinpitoryhmä katsoo, että Pekkalan lyönnissä ei ole voinut olla kysymys hänen lausumassaan esittämästä yrityksestä lyödä kiekko pois Kaijomaalta vaan, pelaajien asemointi huomioiden, kyseessä on vastustajan vahingoittamisyritys. Edellä mainituilla perusteilla tilanteesta tulee määrätä Pekkalalle ottelurangaistus.

Kurinpitoryhmän näkemyksen mukaan Pekkalan tekoa ei voi puolustella järkevillä argumenteilla. Kaijomaa ei onneksi loukkaantunut lyönnin seurauksena, koska se sattui osumaan suojatulle alueelle. Pelaaja on aina vastuussa mailastaan ja sen käytöstä ja kyseisen tyyppisellä lyönnillä pelaajan tulee ymmärtää, että kohteen loukkaantumisriski on todennäköinen.

Rangaistusta mitattaessa on huomioitu teon tahallisuus ja perusteettomuus pelitilanteeseen nähden, huitomisen törkeyden ja voimakkuuden aiheuttama vahingoittamisyritys ja teon kokonaisvaltainen jääkiekkoon kuulumattomuus. Teon tahallisuus huomioiden, mikäli Kaijomaa olisi loukkaantunut tilanteessa, se olisi otettu huomioon rangaistusta huomattavasti koventavana seikkana."

Kurinpitopäätös Mika Norosen asiassa:

"Videotallenteelta tehtyjen havaintojen ja Norosen oman kertomuksen perusteella on selvää, että Noronen syyllistyy tilanteessa huitomiseen. Noronen lyö tilanteessa selin olevaa Pulkkista maalivahdin mailalla kaksin käsin sääreen. Huitominen tapahtuu pelitilanteen ulkopuolella. Kurinpitoryhmä katsoo, että kyseessä on vastustajan loukkaantumisriskin sisältävä voimakas ns. viikateisku. Edellä mainituilla perusteilla tilanteesta tulee määrätä Noroselle ottelurangaistus.

Pulkkinen ei onneksi loukkaantunut lyönnin seurauksena, koska se sattui osumaan suojatulle alueelle. Pelaajan tulee kuitenkin ymmärtää, että kohteen loukkaantumisriski kyseisen kaltaisessa lyönnissä on mahdollinen.

Rangaistusta mitattaessa on huomioitu teon tahallisuus ja perusteettomuus pelitilanteeseen nähden ja lyönnin voimakkuuden aiheuttama vahingoittumismahdollisuus sekä teon kokonaisvaltainen jääkiekkoon kuulumattomuus. Mikäli Pulkkinen olisi loukkaantunut tilanteessa, olisi se otettu huomioon rangaistusta huomattavasti koventavana seikkana."

Päätöksen perustelut ovat lähes identtiset:

• mailalla lyödään kaksin käsin
• vastustaja ei loukkaannu
• lyönti osui suojatulle alueelle
• loukkaantumisriski todennäköinen/mahdollinen
• teon tahallisuus ja perusteettomuus pelitilanteeseen nähden
• tuomio olisi ollut kovempi jos vastustaja olisi loukkaantunut

Eroja perusteluista löytyy toki myös:

• pelitilanteen ulkopuolella (Noronen)
• mailalla (Pekkala) vs. maalivahdin mailalla (Noronen)
  
• vahingoittamisyritys (Pekkala) vs. vahingoittamismahdollisuus (Noronen)

Eroavaisuuksista en pysty ymmärtämään tuon jälkimmäisen kohdan logiikkaa. Miten Norosella oli mahdollisuus vahingoittaa ja Pekkala sitten ihan yritti vahingoittaa. Jokaisessa pelissä, jokaisella pelaajalla on vahingoittamismahdollisuus, mahdollisuus vahingoittaa!

Kuten toisaalla (ensimmäinen kommentti) ansiokkaasti huomautettiin, ei Noronen ollut ensimmäistä kertaa asialla, mutta koska tuota aiempaa rikettä ei nähty suuremman tuomion arvoiseksi ei sitä tule myöskään enää käyttää tätä tuomiota koventavana seikkana. Noronen ei siis ollut sinällään rikoksen uusija.

Mutta silti, tuomiot eivät menneet tälläkään kertaa kyllä linjakkaasti. Vaikka se ei silti yllätä ketään, on surullista huomata ettei edes liigan kurinpitoryhmä kykene toimimaan eri pelaajien kohdalla samanarvoisesti. Kahta enempää samankaltaista rikettä harvoin näkee ja ne pienet erotkin mitä tilanteista löytää kompensoivat toisensa melko hyvin.

Positiivista tuomioissa oli se, että uskallettiin antaa edes kohtuullisia sanktioita vaikkei loukkaantumisia sattunut. Viesti ainakin meni perille.

Mutta miksi tuomiot erosivat toisistaan 33%? Erosivatko tilanteet tosisaan toisistaa niin paljon? Ajateltiinko, että yksi playoff-peli vastaa kahta runkosarjaottelua?